Siirry pääsisältöön

Verhoiluyritys

Ostin sohvakaluston pari vuotta sitten, sen päälliset oli hieman kaihtuneet, mutta ajattelin että kyllä niillä vielä mennään. Sitten parin kuukauden päästä tajusin että istuinosa antaa aika paljon periksi. Sen verran olen verhoiluasioita tutkaillut, että tajusin heti että tämä homma ei ole helpoimmasta päästä. Vuosi sitten keväällä purin ensimmäisen tuolin, opiskelin netistä ja kirjoista verhoilun perusteita ja meni pitkän aikaa ennenkuin uskalsin tehdä mitään. Sitten tajusin että nämä on meidän huonekaluja, ei näitä kukaan Kansallismuseoon halua. Aloin räiskimään tuolia valmiiksi. Ensimmäiseen meni vuosi, toinen syntyi viikossa. Materiaalit tilasin nettikaupasta nimeltään Verhoilija Eemeli. En ole laskenut paljonko materiaaleihin on rahaa mennyt, tilasin aina materiaalit kun siirryin uuteen vaiheeseen. Työtunneille nyt ei kannata hintaa laskea. Jos myisin kaluston niin kymppitonni pitäisi saada, saisi edes jonkun korvauksen tuskanhielle. En kyllä tuota raaski koskaan myydä. Seuraavan huushollin on oltava sen kokoinen että tuo kalusto sinne mahtuu.


Ja ennenkuin tässä tämän enempää hehkutan niin kerrottakoon että sohvaan ei ole vielä työkalut koskeneet. Että verisiä sormia, kirosanoja ja luomisen tuskaa on odotettavissa vielä vaikka kuinka paljon. Lomakin loppuu just.

Mutta hei, ikkunat on pesty!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesäjuttuja

 Mulle on iskenyt jokin huivimania. Ja siis sellaisen pienen puuvillahuivin, jonka voi laittaa päähän. Huivit oli päähineinä muodikkaita ainakin 70-luvulla ja taas iskee kipinää.  Tiesittekö, että Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksella on verkkokauppa? Olen bongaillut harvakseltaan verkkokaupoista Iittalan Napin keltaista nappia ja Arabian 24 h astiaston vihreää kannua ja päädyin sitten huiviostoksille, kun em. juttuja ei löytynyt. Löysin myös muuta kivaa Arabian ABC-kulhot on kivat kulmikkaat ja värikkäät kipot. Tykästyin täysillä. Hintaa näille tuli hieman enemmän kuin yleensä kirpparihintana pidän, mutta menköön. Leiman perusteella jo hieman vanhempaa kaliiperia on nämä. En ole vielä tutustunut näiden historiaan, mutta käyttöön päätyvät he välittömästi. Sitten löytyi Made in Finland Marimekon lyhthihainen paita. Maksoin tästä 15€ ja hyväkuntoinen oli tämä. Vähän jänskätti, että minkähän kuntoinen tää lopulta on, mutta veikkaan että meillä on monta kesää edessä yhdessä. Hyvä...

Valurautaa

 Yritän olla hamsteroimatta mitään tarpeetonta tavaraa, mutta kyllähän sitäkin kertyy ihan vahingossa. Yritän kyllä ostaa niin, että käyttötarkoitus löytyy. Tälle löytyi. Antti Nurmesniemen suunnittelema emaloitu valurautapata on täydellinen meidän grilliin. Meidän grilli näyttää pesukoneen rummulta ja onkin tehty appiukon työkaverin toimesta ja ei tule ikinä ruostumaan rikki. Sen jaksaa just ja just itekseen siirtää.  Mutta pata. Loistava tuote. Aion käyttää tuota talvella myös uunissa. Vetää ehkä litran ja just soppeli tällaiseen kahden ihmisen huusholliin. Kannessa on jotain klähmää ja taidan sen vielä putsata, mutta muutoin mies hoiteli rasvapolton. Ja ei muuta kuin pata tulille. Tämä löytyi Spr Kontista ja maksoi 8,5 euroa.  Sitten vähän turhuuksia. Kilta-vati, sellainen pienempikokoinen. Taitaa löytyä Teeman valikoimastakin. Väri perinteinen keltainen ja kunto hyvä Ja vielä toinen tuntematon kulho Täydellinen karkkikulho. Testasin viikonloppuna. Yritin katsella pohj...

Taidan muuttaa

Merru on tehnyt Merru tekee-blogissa vaikka mitä. Ja kohta se tekee niin, että muuttaa bloggeriin. Tulukaapa mukaan.