Kirppistä ja lankaa

 Joskus tulee neuleohje, jota voi vain toistaa ja Dropsin April Avakens oli kyllä sellainen. Ostin Rustasta puuvillalankaa, koska oli halpaa. En olisi tarvinnut eikä mulla ollut aikomuksena tehdä mitään puuvillaneulepaitoja. Mutta niin se elämä koettelee. Ohjehan oli siitä kiva, että paita tehdään ylhäältä alas. Lisäksi malli istuu hyvin vaikka se on lyhyt. Ei näy napa. Ensin tein Rustan puuvillalangasta. Ohjeesta poiketen tein joustinneuleen oikeat silmukat kiertäen ja paitaan tuli hieman särmää. Sitten tätä tehdessä totesin, että nytpä voin hävittää makeasti yhden Novitan sekoitelangan ja Katian pellavalangan, jonka ostin hulluuksissani virkkausta varten. Ja ei kun uutta paitaa tulille. Samoilla yksityiskohdilla tuli tämä. En tiedä mikä langan taika on, mutta kun tämä on aikansa päällä niin kaula-aukko venyy ja yhtäkkiä sulla onkin hyvin antava kaula-aukko. Joten virkkasin pääntien reunuksen ongelman ratkaisuksi.  Sitten kun tämä oli valmis niin huomasin, että sekä beigeä että tätä t

 Olen pikkuhiljaa ajautunut takaisin kohti 80-lukua ja sen aika ökytyylisiä juttuja. Mammuttinahkasohvaan en ehkä sorru, mutta Concorde tuli meille. Ei ollut kyllä mitään suunnitelmaa uusia nojatuolia, mutta en kyennyt vastustamaan kiusausta... Kyseessä siis Askon Concorde tv-tuoli, jonka mallipiirros löytyi netistä vuodelta 1987. Nahka on pehmeää kuin mikä ja aaettä, rakastuin jostain syystä kymmenessä sekunnissa. Tuoli lähti meille. Luvassa on lukemattomia loppuratkaisultaan hämäräksi jääviä elokuvia. Kutomaan tuossa ei pysty, mutta valmista tuleekin vain epämukavalla tuolilla istuessa.  Tuoli löytyi Tukeva-säätiön Elävä kauppa-nimisestä kierrätyskaupasta, josta ei kyllä tavara lopu kesken.  Alkuviikosta bongasin Torista Artek-tuolit, mallinumero ehkä 65. Ja nämä myytiin kunnostuskuntoisina. No itse en havainnut kunnostustarvetta, vaan tuolit tuli keittiöön käyttöön sen siliän tien.   Tuolien matala selkänoja hieman kauhistutti miestä, mutta tunnissa tottui. Kaikkeen tottuu. Tänään k

 Yritän olla hamsteroimatta mitään tarpeetonta tavaraa, mutta kyllähän sitäkin kertyy ihan vahingossa. Yritän kyllä ostaa niin, että käyttötarkoitus löytyy. Tälle löytyi. Antti Nurmesniemen suunnittelema emaloitu valurautapata on täydellinen meidän grilliin. Meidän grilli näyttää pesukoneen rummulta ja onkin tehty appiukon työkaverin toimesta ja ei tule ikinä ruostumaan rikki. Sen jaksaa just ja just itekseen siirtää.  Mutta pata. Loistava tuote. Aion käyttää tuota talvella myös uunissa. Vetää ehkä litran ja just soppeli tällaiseen kahden ihmisen huusholliin. Kannessa on jotain klähmää ja taidan sen vielä putsata, mutta muutoin mies hoiteli rasvapolton. Ja ei muuta kuin pata tulille. Tämä löytyi Spr Kontista ja maksoi 8,5 euroa.  Sitten vähän turhuuksia. Kilta-vati, sellainen pienempikokoinen. Taitaa löytyä Teeman valikoimastakin. Väri perinteinen keltainen ja kunto hyvä Ja vielä toinen tuntematon kulho Täydellinen karkkikulho. Testasin viikonloppuna. Yritin katsella pohjan merkintöä,