Olen pikkuhiljaa ajautunut takaisin kohti 80-lukua ja sen aika ökytyylisiä juttuja. Mammuttinahkasohvaan en ehkä sorru, mutta Concorde tuli meille. Ei ollut kyllä mitään suunnitelmaa uusia nojatuolia, mutta en kyennyt vastustamaan kiusausta... Kyseessä siis Askon Concorde tv-tuoli, jonka mallipiirros löytyi netistä vuodelta 1987. Nahka on pehmeää kuin mikä ja aaettä, rakastuin jostain syystä kymmenessä sekunnissa. Tuoli lähti meille. Luvassa on lukemattomia loppuratkaisultaan hämäräksi jääviä elokuvia.
Kutomaan tuossa ei pysty, mutta valmista tuleekin vain epämukavalla tuolilla istuessa.
Tuoli löytyi Tukeva-säätiön Elävä kauppa-nimisestä kierrätyskaupasta, josta ei kyllä tavara lopu kesken.
Alkuviikosta bongasin Torista Artek-tuolit, mallinumero ehkä 65. Ja nämä myytiin kunnostuskuntoisina. No itse en havainnut kunnostustarvetta, vaan tuolit tuli keittiöön käyttöön sen siliän tien.
Tuolien matala selkänoja hieman kauhistutti miestä, mutta tunnissa tottui. Kaikkeen tottuu.
Tänään käytiin vielä Spr Kontissa, kun vietiin vanhat keittiöntuolit sinne. Nyt ei ole Rovaniemen kartalotyylistä jäljellä enää muuta kuin yksi vitriinikaappi. Ja siinä majailee mun langat toistaiseksi. Mutta tyyli on muuttunut ihan täysin. Ehkä se tämä ikä ja asunnon koko vaikuttaa. Tai aivan sama, kiva sitä on huushollia trimmata.
Kontista löytyi pari vaatetta, jotka kuvaan joskus myöhemmin, mutta muistatteko 90-luvun farkkupaidat, joissa oli helmiäispainonapit? Jees, löysin sellaisen ja se oli niin mahtilöytö, että pompin riemusta matkalla kassalle.
Sitten löytyi vähän keittiötavaraa. Maltillisesti, mutta ilmankin oltais pärjätty, mutta en voinut jättää niitä sinne.
Hackmannin aterimia sinisellä muovikahvalla. Nämä oli sellaisia pienempikokoisia, ei kuitenkaan lastenaterimia. Käyttöönhän nämä päätyy, luulen että eivät välttämättä tykkää tiskikoneesta, mutta ehkä jaksan tiskata nämä käsin. En ole nähnyt sinikahvaisia aterimia ikinä ja mietin näiden ostoa 15 minuuttia, jonka myös seisoa törötin siinä hyllyn edessä tien tukkona. Sorry kanssakirppistelijät.
Sitten löytyi alkuperäisessä pakkauksessaan olevat kakkuottimet. Tai luulen, että ne on sellaiset. Design on niin poikkeuksellisen näköinen, että en voinut jättää niitä sinne.
Putsasin metalliosat hopeanpuhdistusaineella ja kuivasin ja kirkkaathan niistä tuli. Huomaa upea satiinipeti. Tämä kuva on ennen kiillotusoperaatiota. Täytyy varmaan leipoa kakku.
Kuvaamatta jäi nyt vaatteet, mutta yritän tehdä niistä oman postauksen. Sillä tän hetken must have-vaate on bleiseri, jos muoti-ikoneja on uskominen ja löysin omani tänään. Se jos mikä ansaitsee kuvatuksi tulemisen. Uskokaa pois!
Kommentit
Lähetä kommentti
Löysitkö jotain yhtä kivaa? Jätä kommentti, niin fiilistellään porukalla 🤩